joulutähti talvipäivänä

"Poinsettia - talvipäivä" akvarelli、fabriano paperia

Joulutähti sarja (harjoittelu) käynnissä。Tein teoksen edellisen blogini motiivin pohjalta.。Tämä on maisema, joka näkyy maalausluokan ikkunasta.。Kaukana tätä hiljaista talvipäivää、Tulituksen ääni、Monet ihmiset pakotettiin kuolemaan turhaan (vaikka se on ankaraa).、On tuskallista ajatella perheiden ja jäljelle jääneiden ihmisten vihaa ja surua, joka kertyy joka päivä.。Sellaista rauhaa、miksi se on niin vaikeaa。

eilen、Kävin Ginzassa ensimmäistä kertaa vähään aikaan erään tuttavan yksityisnäyttelyssä.。Kävellen jalankulkijoiden paratiisissa, jonka olin melkein unohtanut、Oli niin "kuuma", etten voinut uskoa, että oli talvi. 。hikoilen、Olin niin huolissani, että saatan vilustua matkalla kotiin.。Kiinan kieli on myös lisääntynyt、Kuulen paljon englantia。On niin rauhallista、Luulen niin。toisaalta、Tosiasia on, että on satoja miljoonia ihmisiä, joilla ei koskaan ole mahdollisuutta matkustaa nähtävyyksien katseluun.。Piirrä kuva tällaisessa tilanteessa、ilmoittaa。Mitä ja miten minun pitäisi ajatella?、En ymmärrä。

Tämä kuva oli helpompi piirtää kuin odotin.。valkoinen ikkunakehys、Naamiointi puun oksalle ikkunan takana。Joulutähdin piirtämisen jälkeen、Lisää vain vähitellen värejä takaosan maisemista。Lattialaudan leveys on "sopiva" 。Minun olisi pitänyt piirtää asunto ikkunan toiselle puolelle hieman alemmas.、Näin minä ajattelen、Siitä tuli kuin kuvasta。

失せモノ還る

「窓辺のポインセチア」 水彩スケッチ

5~6ヶ月間見つからなかったスマートバンド(スマートウォッチのようなもの)が急に見つかった車の後部座席の前の床にポロっと置いたようにあったドアを開けたらすぐ目の間に「やあしばらく」って感じで

あんなに何度も探したのに。Lisäksi,、その可能性があると考えて荷物も外に出して探しまくったはずそれでもなかったから気がつかないうちにどこかで落としたんだろうと完全に諦めていた昨日だってそのドアを開けその床の同じ場所にスケッチブックなど置いたりしたばかりなのに不思議

良かったそんなに高価なものではないけれど息子が就職したばかりのころわたしと妻の両方に買ってくれたものだから失くしたことは気にしていた。Siitä huolimatta,、どこから転がり出てきたのか謎のままである

「わたし」と「わたしたち」

「わたしたち」というとき「わたし」はすでに誰か他人の陰に隠れている印象がある複数の中に紛れて自分を幾分か隠している感じがする

「わたしは」と一人称で言うときそれは自分の選択や行動を他人の誰かのせいにしないということにもつながるそれは厳しい世界の始まりになる一度巣立ったら鳥はなにがあってももう誰のせいにもしない(できない)鳥だけでなく魚だって動物だって昆虫だって同じことイワシの群れミツバチの群だってひとつの行動をするときその一匹一匹が隣のイワシやミツバチのせいにしているわけではなく本能的な危機管理能力のかたちがそうなっているだけのことだ違うのは人間だけ

päinvastoin,、「わたし」を捨て「わたしたち」を大きくすることで人間は社会を作り文化を創り出せたのだという言い方もできるかもしれない。Mutta、最近は「わたしたち」では文化は創り出せないような気がしてきた「わたし」しかできないのではないかと考えるようになったベートーベンは「わたしたち」ではない「ピカソ」も「わたしたち」ではない「わたし」のスペースをもっと拡大しなければ「わたし」は他人の誰かの陰に隠れたままイワシやミツバチのように終わるそれもまっとうな生き方の一つではあるけれど