Kuukausi: Elokuu 2018

大抵の場合、個人の部屋ではその人なりの趣味や、好みのようなものが、全体として感じられる。そこは単なる物理的な空間ではなく、その人自身に感覚づけられた、時には一種肉体的と言えるほど濃密な心理的空間でもある。siksi、普通はそこに他人の存在を許さない。

今は住んでいない、両親の部屋を片付けて感じるのは、そういう濃密さが全く無いことの異様さだ。例えば野外作業用の父のアノラックが、袖を広げたまま畳の上に広がっている。その上に帽子、軍手、靴下。さらにその上に別のアノラック、帽子、軍手。その上に丸められた母の肌着、カーディガン類と野外用防寒着のうず高い山。山小屋の物置ではなく、そこは夫婦の寝室なのだ。

一部屋しかない家ではなく、いくつも部屋のあるだだっ広い家に、父と母は二人だけで暮らしていた。父は山から帰って来たその足で寝室まで行き、そこでアノラックを脱ぎ捨て、汗だくのシャツをその上に放り、着替えを引っ張り出して、シャワーもせずにそれを着たまま居間に行ったのだろうか。母もまた、家の周りの草むしりから部屋へ直行し、その上に放るように野良着を積み重ねるだけだったのだろうか。父のアノラックは、剥がされた獣の皮のように広げられたまま、10枚も重なっていた。まるで、父が毎回そこに倒れこみ、身悶えしていたかのように。

玄関脇のコート掛けにもアノラック、防寒着が何枚も重ねて掛けられている。それぞれのポケットに、溢れるほどの100円ライター。全部で100個はあるだろう。たぶんライター置き場にしていたに違いない。汗で変色したままの、いくつもの帽子。絶対に使わない筈のものが捨てられない。新品のまま古くなろうとしていても、使おうとしない。死ぬまで使わなかった「古い新品」だらけ。それも衣類以外はほとんど貰い物だろうに（いや、衣類さえも）。父と母は、自分の好きなもの、好きなことに目を向ける勇気がなかったのかも知れない。電気毛布は6人分持っていた。

誰も住んでいない、実家の両親の部屋を片付けている。処分ではなく、単なる整理整頓。大正13年生まれ、元気過ぎる父は突然のくも膜下出血が原因で既に亡くなった。昭和元年（一週間もない）生まれの母がこのまま亡くなったとしても、処分に困らない。

Koska ei ole mitään arvokasta。On niin monia asioita、Vaikka minulla ei ole edes paikkaa missä astua (varsinkin kun en asu siellä)、Harrastuksia ja muuta、Mikään ei saa minut välittämään tavastani elää.。無芸・無趣味。Ylimääräistä on vain sekalaisia ​​vaatteita.。Jopa vaatteet、En löydä mitään erityistä värejä yms.。juuri mitä tarvitset、Vain määrä。En näe muuta merkitystä kuin kaiken polttaminen.。

"vain elämisestä" puhuttaessa、Minusta se on liian julmaa sanottavaksi.、Tältä se tuntuu。Se varmaan johtuu ajasta。mennä sotaan、Mitä meidän pitäisi ruokkia Showa-aikakaudella syntyneille lapsillemme?、He kasvattivat omat vanhempansa, jotka syntyivät Meijin aikakaudella.、Hän piti huolta paitsi monista veljistään myös heidän perheistään.、Käytin ruumiini, aikani, rahani ja henkeni.、Lisäksi vaikka sinulle kerrottaisiin, että sinulla on harrastus,、En usko, että minulla olisi siihen varaa.。jos、Vaikka sinulla olisi "ylimääräisiä" harrastuksia、Taistelu muiden vakuuttamiseksi tästä、vaatisi vielä enemmän energiaa。Etsiä sitä nykyajan kanssa、liian julma heille。lyhyesti、Nyt on yltäkylläisyyden aika、Sitä se tarkoittaa。

Isä on lukion ala-asteen oppilas、Äitini valmistui vasta peruskoulusta (silloin kansalliskoulusta).、Edes nykypäivän terveen järjen valossa kumpikaan heistä ei ollut "tyhmä pari".。Varsinkin äitini、Jos perheeni olisi sallinut sen, olisin ollut intohimoinen oppimiseen.、Ajatuksia, että haluaisin opiskella lisää、Pisarat putosivat päälleni pienenä lapsena (luulen)。

Ja silti、"Mitä varten minä elän?" "Kuinka minä ajattelen itsestäni?"、Matala opiskelijana kyselin vanhempiani.。Se on enemmän kuin kysymys vanhemmillesi.、Omasta historian ymmärtämättömyydestäni、Se oli vain armoton "sormeluoti"。miksi heidän elämänsä、Onko siitä tullut silmiesi edessä "rätti, jota et välitä heittää pois"?、Tuolloin olin enemmän kuin syytön.、ilman sellaista mielikuvitusta、En ajatellut mitään。kun kuolen、Miten poikani näkee elämäni?。Poikani ei ole idiootti kuten minä.、Olen jotenkin vanhempieni kanssa、Sama loppupeleissä、Minusta tuntuu, että minusta tulee lopulta ihminen, jolla ei ole lahjakkuutta tai harrastuksia.。