*Tämä on fiktiivinen tarina.。
Poistu luokkahuoneesta kerran、Olen taas palannut。
Ihan kuin ei olisi ollut erityistä syytä lopettaa.、En palannut mistään selvästä syystä.。Jos minun pitäisi sanoa niin,、Koska joku luokaltani kutsui minut takaisin (uudelleenkutsu?)、Se ei ole syy, eihän?。
Kävin luokkahuoneessa 10 vuotta.。Lähes ei poissaoloja。Piirsin myös aika ison kuvan.。Mutta、En osallistunut siihen mihinkään kilpailuun.。Opettaja ei myöskään käskenyt minua erityisesti näyttämään sitä.。Henkilökohtaisesti halusin tuoda siitä hieman esille, mutta、ei ollut proaktiivinen。kotiin、Ei sillä, että olisin ollut siihen tyytymätön.。Mutta、Jotenkin、Aivan kuin ilma tulee hitaasti ulos ilmapallosta、Yhtäkkiä minusta tuntui, etten voi enää hyvin.。
Minulla on fyysistä voimaa。hyvin、hyvin。Jopa luokkahuoneen lopettamisen jälkeen minulla oli edelleen halu piirtää.、Tässä se on、Jos et sano jotain sellaista, kilpailua ei ole.。10Onko se vuotuinen inertia?。
Minun täytyy piirtää kuva、tulee ajatus mieleen。Kun piirrän、Kädet täynnä käsittelyä käsillä。En voi ajatella sitä.。sisään、Kun idea tulee mieleeni, haluan piirtää sen.。Kun aloitan piirtämisen、Missä et voi tehdä sitä、Huomaat melko nopeasti, mikä on vialla.、Jopa itseäni。Mutta、En tiedä mitä tehdä。En voi jättää sitä rauhaan.、Kutsutaanko sitä persoonallisuudeksi?。
En siksi palannut.。Jotenkin。Mutta、Aion osallistua kilpailuun ensi kerralla.。Minulla ei ole halua tulla valituksi tai voittaa palkintoa.、Luulen, että yritän hieman kovemmin。Mutta、Jos minut valitaan, saatan yllättäen haluta jotain korkeampaa.、Hahaha。
